Osakeyhtiön verotus

Toiminimiyrittäjän yritystulo jaetaan ansiotuloksi ja pääomatuloksi. Ennen yritystulon jakoa, verohallinto tekee vielä 5%:n yrittäjävähennyksen, jonka jälkeen toiminimen tulos jaetaan. Toiminimen tulos voidaan myös haluttaessa verottaa kokonaan ansiotulona, sillä pääomatulon käyttö vaatii yritykseen kertynyttä nettovarallisuutta.

Pääomatuloverotusta pääsee siis hyödyntämään vain mikäli yritystoimintaan on ehtinyt kertyä varallisuutta ja senkin osalta enintään 20%:n arvosta. Nettovarallisuudesta lasketaan kaavamaistesti 20%, josta muodostuu se osa tilikauden tuloksesta, joka voidaan jakaa pääomatuloksi. Tämän jälkeen loppuosa tuloksesta verotetaan ansiotulona. Pääomatuloksi voidaan myös jakaa 10% tai 0% toiminimiyrittäjän näin halutessa.

Osakeyhtiö maksaa tuloksestaan kiinteän 20%:n yhteisöveron. Tämän lisäksi yli 50 000€:n tuloksen tekevä yritys joutuu maksamaan tuloksestaan yle-veroa. 50 000€:n tuloksesta yle-veron suuruus on 140 euroa ja 50 000€:n ylittävältä osalta vero on 0,35%.

Yrityksen omistaja saattaa myös saada osakeyhtiöstä palkkaa, mikä pienentää yhtiön tilikauden tulosta. Mikäli yrittäjällä ei ole muita huomattavia ansiotuloja, on verotuksellisesti järkevää nostaa yrityksestä palkkaa aina siihen asti, että ansiotulojen marginaaliveroprosentti palkan sivukulut huomioiden kohtaa yrityksen tuloksestaan ja omistajan osingoistaan maksaman veron.

Yrityksen omistaja joutuu maksamaan osingoistaan pääomatuloveroa. Listaamattoman osakeyhtiön maksamien osinkojen veroseuraamuksia on kuitenkin huojennettu mikäli saatujen osinkojen määrä on enintään 8% osakkeiden matemaattisesta arvosta (pääomatulo-osinko):

• Pääomatulo-osingon ollessa enintään 150 000€
  • 75% verotonta
  • 25% veronalaista pääomatuloa
• 150 000€ ylittävältä osalta
  • 15% verotonta
  • 85% veronalaista pääomatuloa

Tyhjentävää vastausta tarkoista eurorajoista vero-optimoinnin näkökulmasta kannattavamman yhtiömuodon valintaan on vaikea antaa. On kuitenkin selvää, että osakeyhtiö on parempi vaihtoehto euromääräisesti suurempaa liiketoimintaa ja tulosta ajatellen. Eräs tärkeä huomio on myös se, että toiminimiyrittäjä on henkilökohtaisessa vastuussa kaikista veloistaan ja sitoumuksistaan. Osakeyhtiössä yrittäjän vastuu rajautuu lähtökohtaisesti kuitenkin vain hänen yhtiöön sijoittamaansa pääomaan.

Toiminimi sopii lähtökohtaisesti paremmin pienehköön liiketoimintaan ja on myös byrokratia huomioiden kevyempi vaihtoehto. Mikäli tavoitteena on kasvattaa liiketoimintaa ja mahdollisesti myös palkata työntekijöitä on osakeyhtiö todennäköisesti sopivampi vaihtoehto. Eri yhtiömuotojen veroseuraamuksia kannattaakin laskea itse auki ja vertailla tuloksia esimerkkiluvuin.

Mitkä työsuhde-edut ovat todellisuudessa nettohyödyllisiä yrittäjälle, kun otetaan huomioon kaikki verot ja vastaavat maksut? Kaikki! Työsuhde-edut ovat hyödyllisiä, koska ne verotetaan alempaan arvoon kuin käypä arvo. Suosittelemme ottamaan käyttöön ainakin lounasedun, ilmaisen urheilu- ja kulttuurietuuden (enintään 400 euroa), puhelinedun ja työmatkaedun.

Lue lisää eduista täällä.

Kuinka nostaa rahaa yrityksestä verotuksen näkökulmasta optimaalisimmalla tavalla? Perustavanlaatuinen vastaus tähän on, että lyhyellä aikavälillä kannattaa nostaa palkka, jonka tuloverokanta on 26%, ja ottaa loput osinkoina. Pitkällä aikavälillä on optimaalisempaa jättää pääoma yhtiöön ja nostaa osakkeen nettoarvoa. Näin voidaan myöhemmin kerätä enemmän osinkoja (absoluuttinen raja on 8% osakkeiden matemaattisesta arvosta tai enintään 150 000 €). Yrittäjän olisi myös hyvä käytettää kaikkia työsuhde-etuja.

Millaisia hyötyjä on verojen maksamisella ennen tilikauden päättymistä? On varsin fiksua olla maksamatta veroja etukäteen. Vaikka hallitus ei maksa korkoa verorahasta, voit silti tuottaa tuloja tällä veropääomalla. Tietenkin, jos teet huonon sijoituksen, sinulla on riski menettää veropääoma, mikä puolestaan voi johtaa yrityksesi konkurssiin. Suositeltavaa on, että seuraat tarkasti velkaasi valtiolle (ALV + tulovero) ja otat lasketut riskit käyttämällä kyseistä pääomaa varainhoitovuoden investointeihin.

Lisäksi hallituksella on tiettyjä raja-arvoja, jotka sanelevat esimerkiksi alv-ilmoituskaudet. Ennakkoon maksettu tulovero syntyy yleensä edellisen vuoden tuottojen perusteella, mutta sitä voidaan säätää vapaasti tilikaudella.

Kun yritys on Suomessa, mutta asiakaskunta on globaali:

• Jos yrityksesi toimii Suomessa, mutta asiakaskunta (vain yksityisiä asiakkaita) on globaali, ja tulot ovat yli 10 000 €, sinun tulee rekisteröityä MOSS-palveluun. Palvelu hoitaa arvonlisäveron tapauskohtaisesti. Lisätietoja löytyy täältä.
• Jos asiakkaat ovat yritysasiakkaita, sovelletaan normaalia käännettyä alv-menettelyä. Tämä voidaan hoitaa useiden palveluntarjoajien kautta tai normaalilla laskutuksella.

Kun laskutat yritystä tai yksityishenkilöä EU:n ulkopuolelta:

• Sinun ei tarvitse lisätä arvonlisäveroa palveluidesi laskuun.

Kun laskutat Suomessa sijaitsevaa yritystä tai Suomessa asuvaa yksityishenkilöä:

• Sinun on lisättävä 24% arvonlisävero kokonaishintaan, jota perit freelance-palveluistasi.

Kun laskutat EU:n alueella sijaitsevaa yritystä tai EU:n alueella asuvaa yksityishenkilöä:

• Sinun on lisättävä 24% arvonlisävero kokonaishintaan, jota perit freelance-palveluistasi.
• Voit kuitenkin käyttää käänteistä verovelvollisuutta eli olla lisäämättä arvonlisäveroa, mutta vain kun laskutat EU:n alueella sijaitsevaa yritystä. Näin teet sen:
  • Ilmoita laskussa EU:n alueella sijaitsevan yrityksen ALV-tunniste.
  • Varmista VIES-palvelusta, että laskuttamasi yrityksen ALV on voimassa.
  • Sinun on mainittava arvonlisäverokanta ja tarkalleen kuinka paljon arvonlisäveroa laskuttamasi yrityksen on tilitettävä, ja että tämä vastuu on jätetty laskutettavalle yritykselle.
  • Sinun on mainittava laskussa seuraavat sanat sanatarkasti: Käänteinen ALV-velvollisuusmekanismi.
  • Käänteinen ALV-velvollisuusmekanismi toimii myös toisinpäin. Joskus maksettaessa ostoksia jollain nettisivulla, myyjä saattaa pyytää ostajan ALV-tunnusta poistaakseen ALV:n ostolaskusta.